Pyhäntä positiivisessa kierteessä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen hyvien päätösten ja sattumusten myötä Pyhännällä on päästy positiivisen kehityksen kierteeseen, jossa monet myönteiset asiat kasautuvat ja vahvistavat toisiaan. Kaiken perustana on tietenkin ollut kunnassa jo yli 50 vuotta jatkunut aktiivinen elinkeinopolitiikka, mutta Pyhännän ihme on saatu onnistuneesti toistettua myös uusien päättäjäsukupolvien aikana.

Kymmenkunta vuotta sitten Pyhännän kunnanvaltuustossa käsiteltiin melkeinpä peräjälkeen kolmen eri yrityksen ehdotukset uusien tuotantotilojen rakentamisesta. Kunta päätti tukea yritysten alkutaivalta rakentamalla jokaiselle teollisuushallin ja muun tarvittavan infran. Investoinnit olivat kunnan kokoon nähden isoja, mutta riskinotto kannatti: Nyt nämä kolme yritystä, Salvos, LapWall ja Feelia, kasvavat ja kehittyvät vauhdilla ja luovat pohjaa kunnan kehitykselle yhdessä Pyhännän perinteisten yritysten kanssa.

Pyhäntä on seissyt puutaloteollisuuden ja elintarviketeollisuuden varassa 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2012 alettiin luoda perustaa kolmannelle tukijalalle, tuulivoimalle, kun Piiparinmäen tuulivoimapuiston ensimmäiset selvitykset aloitettiin. Aikaa kului, mutta vuoden 2021 lopulla kaikki Pyhännän puolelle sijoittuvat 32 tuulivoimalaa viimein valmistuivat. Ilman tuulivoimaloiden kiinteistöverojen tuomaa lisätuloa Pyhännällä olisi jouduttu korottamaan veroja ja karsimaan menoja jo kuluvana vuonna, joten ajoitus onnistui hyvin.

Vuonna 2011 käynnistettiin ensimmäinen selvityshanke tietoliikenneyhteyksien parantamisesta Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella. Tämä selvityshanke johti Siikaverkko osuuskunnan perustamiseen. Alueen asukkaiden perustama ja omistama osuuskunta rakensi valokuituverkon ensin Kestilään ja Tavastkengälle vuonna 2014. Viime vuonna rakentaminen käynnistyi Pyhännän kirkonkylällä, ja tämän vuoden aikana valokuidun piiriin pääsevät loputkin Pyhännän kylät. Nopeat valokuituyhteydet mahdollistavat osaltaan asumisen, yrittämisen, etätyön ja uudet etäpalvelut kaikilla kylillä.

Teollisuuden  ja tuulivoimaloiden ansiosta Pyhännän kuntatalous on sellaisessa kunnossa, että kunta pystyy panostamaan kuntalaisten palveluiden ja asumisen kehittämiseen. Viime vuosina Pyhännälle on rakennettu uusi liikekeskus, uusi esikoulu-päiväkoti, liikuntasalin laajennus ja uusi kuntosali. Kunnan tytäryhtiö, Kiinteistö Oy Ukonojankartano rakentaa parhaillaan useita uusia rivitaloja, joilla pyritään vastaamaan vallitsevaan asuntopulaan. Lähiaikoina käynnistyvä uuden hyvinvointitalon rakentaminen on kunnan historian suurin yksittäinen investointi, joka turvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säilymisen Pyhännällä.

Monelle mittarilla mitaten Pyhännällä menee todella hyvin. Kunnan väkiluku on kasvanut monena vuonna, ja viime vuonna Pyhäntä yksi Pohjois-Pohjanmaan nopeimmin kasvavista kunnista yhdessä Oulun ja Kempeleen kanssa. Pyhännän kunnallisveroprosentti on edelleen maakunnan pienin, 19,75. Myös työttömyysaste on useina kuukausina ollut Pohjois-Pohjanmaan pienin.

Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan voida tuudittautua, vaan kuntapäättäjien on pysyttävä jatkuvasti hereillä ja etsittävä uusia mahdollisuuksia kunnan kestävälle kasvulle. Perinteisten vahvojen alojen lisäksi niitä voivat tulevaisuudessa tarjota esimerkiksi kiertotalous, biokaasun valmistus ja uudet tuulipuistot. Pyhännän monipuolinen luonto on yksi vahvuus, jota ei ole vielä osattu riittävästi hyödyntää.

Maaseudun vetovoima on parin viime vuoden aikana kasvanut voimakkaasti koko Suomessa. Pyhännälläkin halutaan mahdollistaa kunnan kaikkien kylien kehittyminen: Valokuitu vedetään joka kylälle, ja Tavastkengälle tehdään kyläkaava, jonka myötä toivotaan löytyvän useita uusia rakennuspaikkoja maallemuuttajille.

Monet kriisit ovat koetelleet ja koettelevat edelleen Suomea ja koko maailmaa. Pyhännällä riittää kuitenkin mahdollisuuksia ja uskoa tulevaan. Vuosikymmenten pitkäjänteisellä työllä ja hyvällä yhteishengellä olemme jo päässeet pitkälle. Silti uskon, että Pyhännän parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin.

 

Matti Leiviskä

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja