Palautteesta

Palautteen antaminen ja saaminen on haastava laji.

Sivistysosastolla saamme palautetta monesta asiasta ja välillä jopa pyydämmekin palautetta siitä, kuinka meillä on mennyt.

Välillä palautetta tulee ns. pyytämättä ja yllättäen, ja sekin on arvokasta palautetta. Palautteen määrä ja laatu saattavat voimakkaasti varioida riippuen siitä, kuka sitä antaa ja minkälaisessa tilanteessa tai mielenlaadussa palautteen antaja on ja kuinka hän on kokenut tulleensa kohdelluksi.

Eniten palautetta sivistysosastolle tulee tietysti niistä palveluista, jotka ovat lähellä kuntalaisia tai jotka ovat muuten akuutteja esimerkiksi vuodenaikaan nähden. Hiihtoladut ja luistelualueet ovat vakiintuneita palautetta kerääviä osa-alueita ja kuluneen vuoden aikana tietysti koronajärjestelyt ovat puhututtaneet.

Monesti haastavinta on kriittisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Toinen voi kokea tehneensä kovastikin parhaansa ja siitä huolimatta palautetta antava osapuoli saattaa kokea tulleensa kohdelluksi luokattomasti tai palvelu ei ole vastannut odotuksia.

Toimintojen kehittymisen kannalta palaute on välttämätöntä. Myös kritisoiva palaute on, koska muuten voidaan luulla, että toiminnoissa ei tarvitse kehittyä. Palaute on tärkeä osa oppimista ja kehittymistä.

Palaute, erityisesti kriittinen palaute, pitäisi pystyä antamaan ja saamaan siten, että se kuuluisa palkokasvin osa ei takerru kummankaan osapuolen ylähengitystietä tukkimaan.

Myönteinen palaute on siksi tarpeellista, että osataan vahvistaa niitä osa-alueita, jotka toimivat hyvin ja se tietysti tuo palautteen saajalle iloa ja mielekkyyttä tekemäänsä työhön.

Jos palautetta ei anneta, lisääntyvät vääjäämättä virheelliset tulkinnat ja väärinymmärrykset. Palautetta annettaessa kannattaisi muistaa välttää sanoja ”aina” ja ”ei koskaan”, eikä pitäisi verrata siihen, miten muut tekevät tai muualla tehdään vaan ehdottaa, että voitaisiinko tehdä ”tällä tavalla”.

Positiivinen palaute poikii onnistumisia, sillä kerran oikein tehty asia on toistettavissa. Eikä onnistumisten tarvitse olla suuria. Palveluja on helpompi kehittää palautteen pohjalta. Kun olemme aktiivisia positiivisen palautteen antajia, voimme vaikuttaa.

Olipa palaute positiivista tai negatiivista, toivottavaa olisi molemminpuolinen hyvä mieli ja arvostava asenne palautteenannon jälkeenkin.

 

Samuli Yrjänä, rehtori/sivistysjohtaja