Pyhännän historiakirjat

Leiviskä, Matti: Pyhännän historia I: kivikaudelta 1900-luvulle (Pyhännän kunta & Siikalatvan seurakunta 2015)

Leiviskä, Matti: Pyhännän historia II: itsenäistymisestä vuoteen 1959 (Pyhännän kunta & Siikalatvan seurakunta 2015)            

             Pyhännän historia I a.jpg  Pyhännän historia II.jpg

Myynti: Pyhännän kirjasto, Manuntie 4, 92930 Pyhäntä. p. 040 1912 236 pyhanta.kirjasto@pyhanta.fi
Hinnat: I osa 40 euroa ja II osa 30 e, yht. 60 euroa.
Voi tilata myös postiennakolla (asiakas maksaa postituskulut)

 

Pyhännän historia I:n takakansiteksti:

Pyhännällä, kuten kaikilla Suomen paikkakunnilla, on oma vaiherikas historiansa, tarina, jonka perustalle nykyinen elämä rakentuu. Vaikka Pyhäntä on luonnoltaan karua Suomenselän vedenjakajaseutua, ovat ihmiset eläneet täällä jo tuhansien vuosien ajan. Asutus on aina ollut harvaa eikä väkeä ole koskaan ollut kovin runsaasti Suomen vauraisiin rintamaihin verrattuna. Silti lukemattomien ihmisten juuret ovat syvällä tässä metrien ja soiden peittämässä Kairanmaassa.

Pyhännän historiasarjan ensimmäinen osa käsittelee alueen menneisyyttä ennen kunnan ja seurakunnan itsenäistymistä esihistorialliselta ajalta 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Pyhännän varhaiset vuosisadat olivat vähittäisen kasvun ja kehityksen aikaa, jota monet sota-, nälkä- ja tautivuodet rasittivat. Pariin otteeseen alueen asukkaat kuolivat lähes sukupuuttoon, mutta vaikeuksista huolimatta elämä jatkui. Elanto saatiin pelloista, karjasta ja ennen kaikkea metsästä, jota seudulla riitti hyviä viljelysmaita enemmän.

Kirjassa syvennytään toisaalta alueen ihmisten, talojen ja kylien vaiheisiin, toisaalta myös vanhojen emäpitäjien historiaan. Siinä hyödynnetään runsaiden kirjallisten lähteiden ohella seudulta kerättyä muisti- ja perimätietoa.

Pyhännän historia II:n takakansiteksti:

Ensimmäisen sadan vuotensa aikana itsenäinen Pyhäntä on kokenut monia suuria mullistuksia, jotka ovat muovanneet sen aluetta enemmän kuin lukemattomat vuosisadat sitä ennen.

Tämä kirja kertoo Pyhännän kunnan ja seurakunnan ensimmäisestä puolesta vuosisadasta eli vuosista 1909–1959. Niiden aikana Pyhäntä ja sen kylät kokivat nopeampaa kasvua ja kehitystä kuin koskaan aiemmin. Väkimäärä kasvoi ja asutus laajeni. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut lisääntyivät ja monipuolistuivat, oma kansakoulukin nousi melkein jokaiseen kylään. Maa- ja metsätalous tarjosivat elannon enemmistölle pyhäntäläisistä.

Ajanjakson lopulla muutoksen tuulet alkoivat tuntua yhä voimakkaammin syrjäisessä maalaispitäjässä. Vaikka kehitys toi mukanaan paremmat palvelut, nopeammat kulkuyhteydet ja monenlaiset uudet koneet ja laiteet, oli sillä myös kääntöpuolensa. Vireän jälleenrakennuskauden jälkeen alkoi päättäjiä painaa huoli työn ja väen loppumisesta.

Pyhännän historian toinen osa keskittyy etenkin kunnan ja seurakunnan kehitystyöhön, mutta monien muistelmien ja runsaan kuvituksen kautta esiin nousee vahvasti myös tavallisten pyhäntäläisten elämänmeno.